Keväällä julkaistun Maa- ja elintarviketeollisuuden tiedotteen mukaan suomalaiset kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin lähes 130 miljoonaa kiloa ruokaa. Se on järkyttävä määrä! 24 kg per nuppi. Nelihenkiselle perheelle melkein sata kiloa vuodessa. Kaksi kiloa viikossa. Huh.
Kyllä meilläkin lentää ruokaa roskiin, ihan liikaa. Olen nyt kuitenkin yrittänyt vähentää määrää ja ennen kaikkea tarkkailla, mistä moinen tuhlaus johtuu. Jollain tavalla täytyy olla kyse huonosta suunnittelusta (tilastojen valossa tämä on ilmeisen yleinen vaiva), koska itsehän me ruokamme sinne jääkaappiin ostamme. Missä siis vika, ja mitä voi tehdä?
Ongelma: liian isot pakkauskoot. Tämä on erityisesti pienen ruokatalouden ongelma. Ei yksinkertaisesti ehdi syödä koko paketillista leipää tms. Tai ei tule syötyä, koska ehtii kyllästyä sen yhden ja saman makuun.
Ratkaisu: jos mahdollista, osta irtotavaraa (leivät, sämpylät jne.) ja pienempiä määriä (esim. juustossa ja muussa kilohinnoitellussa tavarassa ostajaa ei "rangaista" hinnassa pienemmästä määrästä). Tai osta se jättipakkaus ja pakasta heti puolet. Äläkä kuvittele muistavasi myöhemmin, mitä rasiassa/pussissa on, vaan kirjoita kiltisti etikettiin sisältö ja päivämäärä.
2)
Ongelma: eilisen ruuan jämät. Ensin ne jäävät syömättä tänään, sitten huomenna, sitten ne makaavat muovirasiassa jääkaapissa saattohoidossa epämääräisen ajan, koska kukaan ei enää halua avata kantta ja tehdä likaista työtä. Tämä ongelma ei päde esim. pizzaan tai piirakoihin vaan lähinnä pastaan tai riisiin + kastikkeisiin, jotka muuttuvat vähän epäilyttäviksi jo lyhyessä ajassa.
Ratkaisu: yritä tehdä ruokaa sopiva määrä. Joko niin, että kaikki tulee syödyksi yhdellä aterialla, tai niin, että siitä oikeasti riittää vielä huomiseksi ateriaksi. Vaihtoehtoisesti, jos taloudessa joku harrastaa lounaseväitä, voit ehkä hyödyntää jämät siihen. Meillä näin ei ole, ja käytännössä pienet ylijäämät syödään pois vielä saman päivän aikana tai ei lainkaan. Olen nyt hyväksynyt tämän tosiseikan, ja jos ruokaa jää päivän päätteeksi vain hiukan, nakkaan sen suosiolla roskiin (tämä ennaltaehkäisee seuraavaa ongelmaa).
3)
Ongelma: liian täysi jääkaappi. Naurettavaa mutta totta: hukkaan asioita jääkaappiin ja löydän ne sitten, kun parasta ennen -päiväyksestä on jo hyvä tovi. Meillä ei hamstrata ruokaa, mutta jääkaapilla on silti taipumus täyttyä kuin itsekseen, erityisesti viimeistä tyhjennystä odottavista hillo-, kastike- ja säilykepurkeista.
Ratkaisu: Purkkimeren taltuttamiseksi on pohjan häämöttäessä parempi käyttää aine samantien loppuun eikä palauttaa jääkaappiin viittä oliivia odottamaan aikaa parempaa. Pätee myös hilloihin ja kastikkeisiin. Niissä jämissä on jotain vastenmielistä (vaikka ne olisivat vielä ihan kunnossakin), ja suurella todennäköisyydellä ne jäävät kokonaan käyttämättä. Toinen keino on ylläpitää jääkaapissa selkeää ryhmittelyä: omat hyllypaikat leivänpäällisille, maitotuotteille, vihanneksille jne.
4)
Ongelma: epärealistinen käsitys omista ruokailutottumuksista. Esimerkiksi saatan jossain terveellisyyspuuskassa ostaa pari purkkia raejuustoa (kevyttä ja proteiinipitoista, you know). Oikeasti olen saanut raejuustosta yliannostuksen jo vuosia sitten, ja puolikkaan purkillisen jälkeen loput jäävät jääkaappiin maatumaan.
Ratkaisu: älä osta
5)
Ongelma: ruuan menekin virhearviointi. Tähän olen törmännyt silloin, kun olen yrittänyt uskoa tarinoita viikottaisen kauppareissun kätevyydestä (ja syntyvistä säästöistä ja hukkaostosten välttämisestä). Systeemi epäilemättä toimii joissain talouksissa loistavasti, mutta ei meillä. En tiedä ennalta, kuinka monta kertaa laitamme ruokaa viikon aikana, enkä halua päättää monta päivää etukäteen, mitä milloinkin syödään. "Viikko-ostoksia" tehdessäni ostan poikkeuksetta liikaa ruokaa --> osa siitä joutuu roskiin, ennemmin tai myöhemmin.
Ratkaisu: Monen päivän ruokaostosten teko kerralla ei sovi kaikille. Tunne itsesi! Harkitse myös tarkkaan ennen paljoustarjouksiin sortumista, erityisesti jos kyseessä ei ole kauan säilyvä kuivatarvike. Saatko todella tarjoustavaran käytettyä ennen päiväystä ilman että sitä pursuaa jo korvista ulos?
Hyvästä yrityksestä huolimatta välillä uhkaa ruuan joukkodumppaus. Silloin voi erilaisten jämien ja vanhaksi menossa olevien ainesten pelastamisen ottaa haasteena. Esimerkiksi lämpimiin voileipiin, pastakastikkeisiin ja kaikenlaisiin pannuihin saa upotettua varsin mielikuvituksellisiakin yhdistelmiä yllättävän menestyksekkäästi.
Hedelmät voi käyttää smoothieihin. Allaolevan kuvan herkussa saivat arvoisensa lopun kaksi jo kuoristaan mustaa banaania, jotka olisivat pelkiltään minulle liian makeita. Muina aineksina aamiaiselta jääneet puoli rasiallista sulaneita pakastemansikoita sekä puolikas avokado - molemmat huonosti säilyviä ja siten potentiaalista roskiskamaa. Kokonaisuutta raikastamassa pari appelsiinia.
