Oranssi keitto tuotetestauksen merkeissä

Laiskuuskohtauksen siivittämänä nappasin marketin vihannesosastolta mukaan pötkylän, joka näytti koiranmakkaralta mutta todellisuudessa sisälsi 500 grammaa luomuporkkanasosetta. Hyllyjen väleissä harhaillessani katseeni osui niinikään luomuun kookosjauhopussiin, joka myös lähti testaukseen. Kookosjauho kuulostaa näppärältä tuotteelta, joka saattaisi ratkaista kookosmaidon loppumiseen tai väärään pakkauskokoon liittyvät ruuanlaitolliset kriisit.

Halusin tietysti laittaa ruokaa, jossa molemmat uutuudet pääsisivät kokeiluun. Toinen kriteeri oli nopeus ja kolmas keittous :-). Syntyi siis kookos-porkkanakeitto, jonka ainesluettelo ei päätä huimaa. Ilman mausteita tämä olisi varmaan syömäkelvotonta.

Päivän mausteet, morttelissa korianterinsiemenet.

Kookos-porkkanakeitto (kahdelle)

Loraus öljyä
1/2 tl chiliä (tai maun mukaan)
1 tl juustokuminaa, kurkumaa
pätkä tuoretta inkivääriä pilkottuna
2 rkl korianterinsiemeniä hyvin murskattuna
500 g porkkanasosetta
6 dl vettä
2 rkl kasvisliemijauhetta
3 rkl kookosjauhoa (tai enemmän!)
suolaa ja pippuria maun mukaan.

Ainekset lisätään tässä järjestyksessä, siis kuullotetaan mausteita hetki öljyssä ja lisätään sitten porkkanasose ja vesi. Sekoitetaan joukkoon kasvisliemijauhe ja kookosjauho (joka sekottui ihan mukavasti, eikä ruvennut kiukuttelemaan klimppien muodossa). Keitellään hetki ja maustetaan lopuksi suolalla ja pippurilla.

Koska keitosta tuli liian tulista (khrm), niin söimme sen runsaan raejuustomäärän kera. Kookoksen maku oli aika hento, jauhoa olisi voinut laittaa enemmän - pakkauksessa saisi olla jonkilainen sekoitussuhdeohje, ettei ihan sokkona tarvitsisi arvailla. Ensikokeilu vaikutti kuitenkin lupaavalta, testaaminen jatkukoon! Sen sijaan en tykännyt porkkanasoseen koostumuksesta, se ei ollut ihan sileää vaan sellaista miniklönttistä. Raejuuston lisääminen tavallaan ratkaisi tämänkin ongelman, koska miniklöntit katosivat isompiensa joukkoon. Soseen maussa ei sinänsä ollut vikaa, sitä voisi varmaan käyttää paremmalla menestyksellä vaikka sämpylöihin. Itse taidan jatkossakin turvautua niihin alkuperäisiin multaisiin oranssisiin juttuihin...

Makeantulista oranssia: keitto paahdetuista paprikoista

Taas on käyty Blankossa soppavarkailla! Lounaslistalta löytynyt paprika-mascarponekeitto teki vaikutuksen upean punaisen värinsä ja intensiivisen makunsa ansiosta - pakkohan sitä oli itsekin kokeilla. Omasta keitostani tuli aika erilaista, ulkonäöltään ehdottomasti rumempaa mutta maultaan jopa parempaa! (Pois turha vaatimattomuus, kröhöm.) Paahdettu paprika on niiiin hyvää, ja siihen yhdistettynä chilin tulisuus, hunajan makeus ja mascarponen kermaisuus... aah.

Paprika-mascarponekeitto

4 punaista paprikaa
1 tuore tai kuivattu chili
2 pikkupurkkia tomaattipyreetä
n. 100 g mascarponea
1,5 litraa yrtti-kasvislientä
2 rkl hunajaa
(suolaa)


 Paahda paprikat suurina paloina 225-asteisessa uunissa grillivastuksen alla mehukkaan mustapilkkuisiksi (oma uunini tarvitsi tähän reilun vartin). Jäähdytä palat kannellisessa astiassa tai muovipussissa. Kuori jäähtyneet paprikat ja soseuta ne vaikka sauvasekoittimella. Poista chilistä siemenet, hienonna ja lisää paprikasoseeseen. Keitä hetki paprikaa, tomaattisosetta ja kasvislientä. Kasvisliemi on hyvä lisätä pienissä erissä sopivan koostumuksen saavuttamiseksi. Lisää hunaja ja tarvittaessa suolaa. Lopuksi sekoita joukkoon mascarpone, älä keitä enää mutta anna hautua tovi.


Huomioita:
- Mascarponen määrällä voi säädellä keiton tulisuutta. Chileistä kun ei koskaan tiedä.
- Silmän hierominen chiliöljyisellä sormella ei edelleenkään ole suositeltavaa. Auts! Pesu kylmällä vedellä ja jälkihoito silmätipoilla auttaa. Fiksumpaa olisi toki esim. käyttää kumihanskoja chilin käsittelyssä, mutta sehän olisi nössöilyä...